Olemassaolo vaatii viestinnän resurssia – Mediamaisema murroksessa 5

Kun elämässä tulee eteen kysymys, oli se sitten autonrenkaista, lapsen sairaudesta tai lounaspaikan valinnasta, menee ihminen hyvin usein Googleen ja etsii itselleen tarpeellista tietoa. Tuote, palvelu tai asia, joka ei tule esiin, ei ole olemassa. Jos et viesti, et ole olemassa. Tai jos tieto olemassaolostasi muuten on, muttet löydy verkosta, olet vähintäänkin epäilyttävä.

Itsestään viestiminen on muuttunut organisaatiolle pakolliseksi toimintaedellytykseksi ja mitä paremmin sitä tekee, sitä paremmin menestyy siinä, mitä ikinä onkin tekemässä. Tieto luo luottamusta, luottamus luo yhteyttä, niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Sen yhteyden synnyttämiseen tarvittavan tiedon välittämistä sanotaan viestinnäksi. Viestintä puolestaan vaatii osaavia tekijöitä eli resurssia.

Johtajuuden olennainen väline

Täydellisessä maailmassa kaikki organisaatioon kuuluvat viestisivät omasta lähtökohdastaan yhteistä asiaa. Mutta yleensä perin hektisessä arjessa on omissakin tehtävissä hoitamista. Käytännössä jokaisessa organisaatiossa on oltava osaavia ihmisiä, joilla on aikaa olla viestinnän selkärankana. Heidän vastuullaan on pitää huolta siitä, että organisaatio viestii oikeista asioista oikeille ihmisille oikeaan aikaan ja oikeissa paikoissa. He myös luovat organisaatioon asenteellisia ja osaamiseen liittyviä valmiuksia, jolla saadaan levitettyä viestintävastuuta laajemmalle.

Viestintä on aina myös johtamisen olennaisin väline. Siksi johtajan ja organisaation viestinnän läheinen yhteistyö on erinomaisen tärkeää. Jos johtaja jättää viestinnän sivuun, jättää hän käyttämättä arvokkaan lisäresurssin työnsä onnistumisessa. Johtajan onnistunut viestintä voi äärimmäisessä tilanteessa erottaa toimivan organisaation toimintakyvyttömästä, kun sisäinen tai ulkoinen kriisi iskee.

Tavoitteet vaativat viestintää

Viestinnän resurssien suuntaamisessa oikein on kysymys kahden asian yhteensovittamisesta. Toinen on ympäröivän todellisuuden olennaiset piirteet ja toinen on organisaation strategia. Näiden kahden väliin on rakennettava tavat, joilla viestiä ja tavoittaa halutut yleisöt. Tässä työssä on tarpeen pitkäjänteisyys ja linjakkuus. Väistämättömien kriisien kohdalla on olennaisen tärkeää, että pidemmällä ajalla on paitsi kerätty luottamuspääomaa, myös otettu haltuun tarpeellisia yleisöjä ja välineitä. Uuden välineen haltuunotto kriisin hetkellä voi vielä jotenkin jopa mahdollisesti onnistuakin, muttei sieltä luottamukseen kasvaneita yleisöjä silloin kuitenkaan löydy.

Organisaatiolla on siis oltava strategisen tason viestintäosaamista ja kykyä sen toteuttamiseen monikanavaisesti sekä viestintämyönteistä asennetta niin johtoportaassa kuin kaikkialla muuallakin organisaatiossa. Silloin organisaatio pystyy olemaan olemassa ihmisten silmissä juuri sillä tavalla, kuin sen tavoitteiden kannalta on parasta.